sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Ammatinvalinnasta

Nykyinen ammattini lakimiehenä ei ollut itselleni mikään itsestäänselvä valinta. En haaveillut tästä pienestä pitäen, perheessäni tai lähipiirissäni ei ole ollut lakimiehiä. Itseasiassa lähipiirissäni ei ole edes ollut akateemisen loppututkinnon suorittaneita ihmisiä - tässä lajissa olen perheeni ensimmäinen! :)

Lukioiässä haaveilin ihan tosissani lentäjän urasta ja vieläkin se tuntuisi siltä Ultimate Dream Jobilta. Hain pari kertaa lentäjäkoulutukseen, mutta lopulta hyväksyin elämän realiteetit ja totesin, ettei ole mitään järkeä odotella aina paria vuotta seuraavaa hakua ja sillä välin tehdä jotain hanttihommia. 22-vuotiaana olin opiskellut pari vuotta germaanista filologiaa (saksan kieltä) Helsingin yliopistossa, mutta jättänyt sen vähitellen kesken, koska se ei tuntunut oikealta. Tein Manpowerin kautta erilaisia toimistohommia eri asiakkaille ja eräänä päivänä heräsin ajatellen, että nyt tähän elämään on saatava joku roti. Istuin koneelle, surffailin muutamia tunteja ja päädyin kolmeen mahdolliseen tulevaisuuden uraan: 

1. Eläinlääkäri
2. Psykologi
3. Lakimies

Vaihtoehdot 1 ja 2 sulkeutuivat pois syistä, etten kestä nähdä verta ja alan itkeä jo kun näen telkkarissa jonkun eläinpelastusohjelman, jossa pikku kisu on loukkaantunut, sekä syystä että mitenkä hullu hullua hoitaisi?! Jäljelle jäi siis lakimies. Enkä tätä päätöstä ole katunut. Paitsi välillä kun ratkoo ihmisten riitoja, tulee ajatelleeksi, että onko ihan pakko ja voisinko vaan siirtyä Prisman kassalle... ;D No joo, tällä hetkellä olen yhtiölakimiehenä ja riitojen ratkaisu on onneksi todella vähäistä. 

Tämä kun on vähän niin kuin sijoitusblogi, niin ajattelin sitoa myös ammatinvalinnan jollain tavalla taloudellisiin näkökohtiin. Nyt seuraa ajatuksenjuoksua ja deeppiä itsetutkiskelua. Olen varmaan luonteeltani rahanahne, kuten yllä esitetyistä vaihtoehtoisista uramahdollisuuksistakin näkee. Lukuunottamatta lentäjän uraa, ei mikään ammatti ole kiehtonut minua siten, että olisin valinnut sen ammatin itsensä vuoksi. Niinpä päädyin valitsemaan ammatteja, joissa ainakin tienaa kunnolla, ja joihin kuitenkin uskoin itselläni olevan jonkinnäköiset mahdollisuudet päästä. En tiedä, johtuuko se tästä rahanahneudesta vaiko ehkä nätimmin ajateltuja kunnianhimosta, mutta koskaan en ole edes harkinnut kouluttautuvani ammattiin, johon ei vaadittaisi akateemista tutkintoa. Toisaalta, onhan niitä loistavia ja rahakkaita ammatteja myös vähemmän koulutetuilla aloilla, mutta itselleni yliopisto tuntui olevan ainoa oikea tie.

No, taloudellinen puoli on tätä nykyä ammatinvalinnan kautta kunnossa, mutta toistaalta huomasin onnekseni jo opiskeluaikana, että ala on itselleni täysin oikea. Rakastan järjestelmällisyyttä ja sitä, että on tietyt pelisäännöt. Toisaalta myös ehdoton, absoluuttinen ja objektiivinen oikeudenmukaisuus on itselleni tärkeää. 

Herättääkö tämä teissä millaisia ajatuksia? Onko itsekästä ja kamalaa näin avoimesti olla onnellinen siitä, että sattui valitsemaan omasta mielestään oikein, vaikka valinta perustui kovin pinnallisille lähtökohdille? Miten te päädyitte omiin ammatteihinne (linkatkaa kommentteihin, jos löytyy postauksia samasta aiheesta, kiitos :)?




lauantai 28. tammikuuta 2017

Sijoitusstrategiasta

Päädyin hankkimaan Sijoittaja.fi-palveluun käyttöoikeuden kuukaudeksi. Siellä oli jokin tarjous, että eurolla sai ensimmäisen kuukauden, niin päätin käyttää tilanteen hyväkseni. Eräs mielenkiintoinen artikkeli osui sivustolla silmääni - se käsitteli sijoitusstrategioita, joihin en itse ollutkaan aikaisemmin perehtynyt.

Ikuisena pessimistinä olen aika varma, että nyt eletään jo osakkeiden osalta nousumarkkinan viimehetkiä ja tästä suunta voi olla enää vain alaspäin. Tätä kauhuskenaariota silmälläpitäen päättelin itselleni parhaan sijoitusstrategian olevan laatuyhtiöihin sijoittaminen. Laatuyhtiöihin sijoittaminen on ollut laskumarkkinassa paras strategia ja se on ollut  myös Sijoittaja.fi-sivuston mukaan pitkässä juoksussa (15-25 vuoden tarkastelujaksolla) tuottoisin. 

Laatuyhtiöihin keskittyvässä strategiassa sijoitetaan yhtiöihin, joilla on vakaa tulos, korkea kannattavuus, sekä alhainen velkaantuneisuus. Omasta salkustani löytyvä Tieto putoaa hyvin tähän kategoriaan. Tarkoituksena on vielä ennen kevään osinkokautta ostaa jotain toista yhtiötä salkkuun. Vahvoina kandidaatteina tällä hetkellä ovat Nordea, Technopolis ja Kone. Onneksi tässä on vielä muutamia viikonloppuja tutkia kyseisiä yhtiöitä ja niiden taloustietoja. Ja lopulta valita arvalla mihin sitä rahansa pistää (tai ainakin siltä se tuntuu! :D)


Onko teillä jokin tietty sijoitusstrategia, jota noudatatte osakkeiden valinnassa, vai menettekö puhtaasti yhtiö edellä?


sunnuntai 22. tammikuuta 2017

No money - no funny?

Kuten olen useassa yhteydessä todennut, sijoittamisen alottaminen johtui pääasiassa siitä, että rahaa tuntui jäävän yli pakollisten (ja vähän vähemmän pakollistenkin) menojen jälkeen. Jotta en tuhlaisi tai hukkaisi rahoja, päätin sijoittaa ne. 

Kunninahimoinen suunnitelmani sijoittaa 550€ kuussa, on nyt johtanut tilanteeseen, että tämän summan jälkeen jää viivan alapuolelle aikalailla nolla. Eli normaalin n. 100-150€ funny moneyn lisäksi ei rahaa jää kuukausittain juurikaan ylimääräistä. Tästä päädyinkin sitten pohtimaan, että pitääkö elämän olla vain sijoittamista, ja missä määrin saa tuhlata ja nauttia elämästä! :D

Minä rakastan elämääni juuri tällaisena kuin se nyt on. Ymmärrän, että kaikilla tilanne ei ole sama, ja tässä vähän nyt sivutaankin sitä rahasta puhumiseen liittyvää tabua, mutta... Olen tässä hyvässä taloudellisessa tilanteessa, koska olen itse tehnyt töitä sen eteen. Käytin useamman vuoden elämästäni opiskeluun ja opintotuella kituuttamiseen. Tein toki myös töitä opintojen ohella omalla alallani, mikä puolestaan vaikutta siihen, että työllistyin täysipäiväisesti jo paria kuukautta ennen valmistumista. Opiskeluaikana olen elänyt ne ajat, jolloin kahden hengen ruokaostoksiin oli varattu 50 euroa/viikko ja aina piti valita se halvin merkki. Koin myös hetkiä, jolloin näin lehdessä aivan iiiiiihanat korvakorut, joiden hinta oli n. 7 euroa. Ne jäivät ostamatta, koska ei ollut varaa. 

No nyt sitä varaa on vaikka vähän kalliimpiinkin korviksiin :) Olen päättänyt nauttia elämästä, juuri nyt, kun sitä elän (no, milloinpa muulloinkaan?)! Toki nautin suunnattomasti siitä, että näen salkun arvon kasvavan ja sijoittamisesta onkin tullut vähän niin kuin harrastus. Toisaalta olemme mieheni kanssa tehneet yhdessä päätöksen alkaa säästämään yhteiseen lomamatkaan tämän vuoden lopulla (edellinen yhteinen rantaloma oli vuonna 2010...) ja alkaa käydä yhdessä syömässä ulkona kerran kuussa (tähän ei lasketa Mäkkärin autokaistaa, vaan nyt puhutaan date night -tyyppisistä dinnereistä). Sellaista elämästä nauttimista, jota me emme ole tietyistä syistä johtuen juurikaan tehneet. 

Mitä taas tulee muuhun tuhlailuun myönnän, että paheenani ovat merkkilaukut ja -huivit. Saattaa olla, että "Tammikuun törsyissä" näkyy 1200 euroa eräänä laukkuostoksena... :D Mietin kyseisen laukun ostamista yli puolitoistavuotta ja nyt urallani tapahtui sellainen positiivinen muutos, josta päätin palkita itseäni. Tämän jos minkä osaan! :D

Summa summarum: elämä on elämistä, eikä sijoittamista varten. Kuitenkin omalla kohdallani ne asiat, joihin haluan onnellisuuden nimissä törsätä, ovat sellaisia vähän isompia asioita, joilla on merkitys ja joiden eteen teen edelleen töitä. Olkoon se sitten vaikka lukemattomat ylityötunnit, jotka johtavat tiettyihin urasteppeihin, tai lomakassa, jota lähdemme yhdessä mieheni kanssa kuukausittain kartuttamaan. Vaikka olisi millä mällätä, haluaisin uskoa, että aivan sellaiseen päättömään ja merkityksettömään tuhlaamiseen en kuitenkaan sorru.



sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Joulukuun törsyt

Oi voi voi, tekee oikein pahaa kirjottaa joulukuun törsäilyistä. Alkukuun jaksoin seurata suhteellisen tarkasti mitä kaikkea turhaa tuli ostettua. Sitten lähdettiin mieheni sukulaisten luo ulkomaille ja homma levisi totaalisesti käsiin. Olin kyllä varannut budjetissa noin 300 euroa ulkomailla elämiseen ja satunnaisiin ostoksiin, eikä rahaa loppupeleissä ehkä mennyt ihan kauhean paljon enempää. Eniten kuitenkin häiritsee se, että kaikki mitä automaatista nostin katosi jonnekin, eikä mulla ole tarkkaa käsitystä mihin! Sietäisin tilanteen paremmin, jos olisi edes muutaman kympin tarkkuudella pyörivä lista tuhlailuista.

Ulkomailla ollessa tuntuu itselläni ainakin rahankäyttö olevan myös ihan eri mallilla kuin täällä kotosuomessa arkena. Tulee käytyä kahviloissa ja ravintoloissa ja ostettua juttuja, ihan vaan "koska Suomesta niitä ei saa". Tällä kertaa ylimääräistä rahaa meni myös huomattava määrä bensoihin, koska emme päässeetkään majailemaan mieheni vanhempien luona, vaan veljen luona noin 30 km päässä. Sielät sitten ajettiin kerran päivässä vanhemmille ja takaisin.

Summa summarum: loma oli ihana mutta rahankäytön kannalta holtiton. Tässä vielä erittelyä tuhlailusta:

Hiusväri, ripsiväri ja meikinpoistoaine 25€: nojoo, näitä nyt aina vaan tarttee
Idut ja D-vitamiini 25€: sijoitus itseeni
Tasapainotyyny töihin 13 €: on muuten ollut hyvä! :D
Työkengät ja 3 x pohjalliset 22€
Huulipuna ja huivi 13,50€: pikkujouluhärpäkkeitä
Työkengät 120€: Ostan kerran kahdessa vuodessa kunnon korkkarit töihin. Tällä kertaa löysin Hugo Bossin kengät 8 cm korolla reippaalla alennuksella!
Reissu n. 400€:sis. mm. bensat, junamatka, syöminen "kotona", ravintoloita ja kahviloita, hiusöljy, joitain joululahjoja ja tuliaisia.

Yhteensä 615,50€. Auts.




perjantai 6. tammikuuta 2017

Kuukausikatsaus 12/2016

Joulukuussa salkkuni tuotto oli 3,77%. Ostin Nordnetin superrahastoja ja muutamia lyhyen koron rahastoja sekä yhtä etf:ää kuukauden aikana yhteensä n. 600 eurolla. Näin aloittelijana tuntuu helpottavalta nähdä, että Tieto, jonka osakkeita ostin marraskuussa on sitten ostopäivän noussut n. 7% :D Toki ymmärrän, että vasta myyntihetkellä voitto varsinaisesti realisoituu, mutta ehkä jotain sentään on tehnyt oikein, kun ensimmäinen osakeosto on vielä kuukaudenkin kuluttua vihreällä!

Olen vähän kamppaillut sen suhteen, mihinkä sitä seuraavaksi sijoittaisi rahansa. Nyt painotus tuntuu olevan hyvin vahvasti osakkeissa (yli 60%) ja näistä suurin osa superrahastoissa. Yritän sentään vähän hajauttaa superrahastojakin hankkimalla Suomen lisäksi Ruotsia ja Norjaa ensimmäistä kertaa nyt joulukuussa.

Tammikuun osalta jatkan samalla tyylillä, eli muutamia satasia superrahastoihin ja valittuihin etf:iin. En kuitenkaan nyt tammikuussa sijoita koko suunniteltua 550 euroa, vaan siirrän siitä jokin verran helmikuulle, jolloin meinaan ostaa vielä suoraan jonkin yhtiön osakkeita, että pääsen osinkoapajille keväällä 2017 :)

Tässä joulukuun 2016 käppyrät: