lauantai 13. toukokuuta 2017

Salkun päivitystä

Osakesalkustani löytyy tällä hetkellä paria ETF:ää, Nordnetin Superrahastoja, paria korkorahastoa sekä Tiedon ja Nordean osakkeita, jotka hankin talven mittaan osinkoja silmälläpitäen. Sijoittajan uraani on nyt kestänyt jo noin vuoden ja 4 kuukautta ja salkun tuotto tossa ajassa on yli 25%. 

Itselläni ei ole liiemmin osaamista tulkita eri yhtiöiden taloustietoja, vaan perustan osakehankintani pääasiassa erilaisten palveluiden analyyseille ja mututuntumalle :D No, aika varmoja tapauksiahan noi kaksi on muutenkin tähän mennessä olleet :) Tiedon osakkeiden tuotto salkussani on tällä hetkellä 19,17% ja Nordean 5,79%. Tieto selvisi osinkokrapulasta käymättä lainkaan pakkasen puolella, kun taas Nordea käväsi miinuksella, mutta palautui plussalle kuukauden sisällä. Hankin Nordeaa vielä osingonmaksun jälkeen lisää 200 eurolla Nordnetin pikkukauppakampanjan innoittamana. Seuraavaa suurempaa osakehankintaa en vielä ole ehtinyt lainkaan ajatella. Luultavasti kuitenkin elokuun alussa pitäisi lomarahat sijoittaa johonkin järkevään, eli pari kuukautta tässä on taas aikaa alkaa pohtia asiaa. 

Korkorahastoistani päädyin viime viikon lopulla myymään Ålandbanken Cash Managerin kokonaan pois (kauppa vielä pending). Se ei ollut vuoden aikana tuottanut euroakaan (ei tosin ollut mennyt miinuksellekaan :D) ja onhan mulla vielä Evli Likvidi, vähän niin kuin tasapainottamassa aika osakesuuntautunutta salkkuani. Kamppailen jatkuvasti sen kanssa, että pitäisikö jonkun käteiskassan vai pistänkö kaiken kiinni osakkeisiin. Tästäkin myynnistä vapautuvien rahojen kohtalo on vielä auki...

Useissa sijoitusblogeissa ja muissa lähteissä on tullut esille, että pitäisi olla myös joku suunnitelma siihen, miten ja missä vaiheessa omistuksistaan luopuu. Itselläni ei tällaista suunnitelmaa ole. Ajatuksena on yksinkertaisesi ollut, että ostan ja pidän osakkeet jonnekin 10 vuoden päähän. Toisaalta jos tulisi jotain uskomattomia arvonnousupiikkeejä, voisi olla hyvä pistää omistukset lihoiksi jo aikasemminkin. 

Onko teillä osakkeiden myymiseenkin selvät suunnitelmat?


sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

Lakimies tahtoo...

Noniin. Olen taas ollut huono ihminen, mitä tulee säästeliääseen elämiseen :D Siitä syystä, en varmaan oo tänne blogiinkaan hetkeen kirjottanut! Viimeiset pari kuukautta on menneet ihan poskettoman tuhlailun merkeissä ja tällä hetkellä budjetti (kyllä, siis jopa ylitiönegatiivinen budjettini) on pakkasella noin 850 euroa.

Mulla tää lähtee selkeesti niin pienistä jutuista liikkeelle. Kaikki oli hyvin, kunnes eräänä päivänä tarvitsin pikkumustan mekon erääseen iltatilaisuuteen, eikä mikään kaapista löytynyt mekko sopinut. Koska tilaisuus oli jo seuraavana päivänä, niin päädyin ostamaan budjetin ulkopuolelta kaksi mekkoa varmuuden vuoksi, à 100€. Ja siitä se sitten lähti. Pandoran lipas oli avattu. Tuli Hullut päivät, halusin viettää date nightin mieheni kanssa käymällä yhdessä Helsingin fine dining -ravintolassa 6 ruokalajin illallisella, ja sitä rataa... Olen huomannut tämän aiemminkin itsessäni - se on joko kaikki tai ei mitään, ja kun annan pikkusormen, niin siinä menee koko käsi! 

Vaikka tämän vuoden "älä osta mitään"-helmikuu, olikin kiva ja innostava kokeilu, ja oli todella hyvä osoittaa itselleen, että ilman turhuuksiakin voi elää, ala kuitenkin kallistua vähän sille kannalle, että elämä on nyt ja on ok vähän villitellä :) Noita syntipukkimekkoja ostaessani havahduin ajatukseen, että johan nyt on p*rkele, jos ei lakimies saa haluamaansa mekkoa ostaa! Mitä tässä pitäis muka tehdä? Lukea vielä lääkärikskin? Ei, ei se niin voi olla. Jos lakimies haluaa mekon (tai kaksi), lakimies on hyvä ja ostaa sen, käyttää sitä ja nauttii siitä. No harm done.

Aion edelleen yrittää laittaa sijoituksiin sen 550 euroa kuukaudessa ja paikkailen negatiivista saldoa muilla keinon parin kuukauden sisällä, mutta ehkä otan tästä opiksi sen, että pitää olla armollinen itselleen. Elämästä pitää nauttia ja pieni lipsahdus ei tarkoita maailmanloppua, eikä siitä itse tarvitse myöskään maailmanloppua tehdä.

Lopuksi vielä todettakoon, että nämä ajatukset mielessään lakimies on myös alkanut hieman pohtia auton vaihtoa ja nyt lakimies tahtoo 5-sarjan bemarin.. :D Tästä lisää mahdollisesti kesän aikana, ellen tule järkiini ennen sitä.


perjantai 17. maaliskuuta 2017

Punaisen kortin salaisuus

Tammikuussa Osinkokuningas kirjoitti luottokorteista ja päädyinpä silloin kommentoimaankin, että suuntani on päästä eroon luottokorteista, tai ehkä pitää yksi luottokortti pahan päivän varalla. No, eipä mennyt montaa viikkoa, kun työreissulla Arlandan lentokentällä aikaa tappaessani päädyin Bank Norwegianin ständille ja 15 min myöhemmin oli uusi luottokortti tilattu :D

Mutta. Tässä oli kyllä ihan järkikin takana. Ensinnäkin Norwegianin luottokortissa ei oo kuukausi- tai vuosimaksuja. Korotonta maksuaikaa on 45 päivää. Tämän jälkeen korko on päätäsärkevä 21,92%, joten meinaan pitää kiinni siitä, ettei maksut mene luotolliselle ajalle. Maksan sitten vaikka toisella luottokortillani nämä pois, jos ei muuta! :P

Toisekseen lennän pari-kolme kertaa kuussa työmatkoja työnantajan piikkiin pääasiassa Norwegianin lennoilla pohjoismaihin (ja takasin). Tarkistin tämän Norwegianin ladylta, ja on ihan ok kerryttää cash pointseja myös työnantajan maksamista lennoista (Suomen verottaja tosin voisi olla tästä eri mieltä, jos jaksaisi tällaisista roposista kiinnostua.. :D). 

Kolmantena hyvänä asiana, joka helpottaa henkilökohtaista budjetointiani on se, että olen alkanut käyttämään tätä korttia vain ja ainoastaan työhön liittyviin matka- ja muihin kuluihin, joista saan matkalaskujen myötä rahat takaisin työnantajalta noin kuukauden sisällä kulun syntymisestä. Ja mikä parasta: myös nämä ostot kerryttää cash pointseja! Aikaisemmin työmatkakulut on olleet jonkinlaisessa limbossa henkilökohtaisessa budjetissani ja todellisen rahatilanteen hahmottaminen on ollut todella vaikeeta. Summa summarum, nyt matkakulut juoksee punaisen kortin kautta täysin erillään muusta rahaliikenteestä ja cash pointseja senkun ropisee.

 

perjantai 10. maaliskuuta 2017

Kuukausikatsaus 2/2017

Helmikuun aikana salkun tuotto oli 1,24%. Ostin lisää Superrahasto Suomea, EUNL ja IS3N ETF:iä ja osingot silmissä kiiluen hankin salkkuuni Nordean osakkeita noin 650 eurolla! 

Koska otin rahani pois typerästä pitkän koron FIM euro -rahastosta, joka teki koko ajan vain miinusta, ei salkussani ole nyt yhtään pitkän koron rahastoa ja lyhyen koron rahastojenkin osuus on vain 20%. Eli osakkeisiin on tullut sijoitettua 80%, mikä on aikalailla enemmän kuin mikä oli tarkoitus. Olen tätä pohtinut täällä aikaisemminkin, että onko hyvä, että osakkeiden painoarvo on noin suuri, mutta en oikein tiedä mihin muuhunkaan sitä nyt sijoittais!

Katselin Nordnetin superluotto-ominaisuuttakin viime kuunvaihteessa vähän tarkemmin, ja mietin, että pitäisikö ennen osinkokautta ostaa vielä jotain kolmattakin yhtiötä salkkuun luotolla. Oon kuitenkin sen verran laiska, että kun olisi pitänyt täyttää luotonhakulomake, jäi asia siihen. Liian monimutkaseksi meni! :D Ehkä ihan hyväkin niin, sillä eihän tämän mun sijoittamisharratuksen tarkoituksena ole alunperinkään ollut riipiä voittoja hampaat irvessä, vaan enneminkin siirtää ylimääräset rahat pois tilitä lojumasta. Eli seuraava suora osakehankinta on teidossa ehkäpä jossain vaiheessa loppukeväästä.



sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Älä osta mitään (turhaa) -helmikuu

Tammikuun törsyistä kauhistuneena päätin helmikuun alussa, etten osta koko kuussa yhtään mitään turhaa. Onnistuin tässä ihan mielettömän hyvin, sillä ainoa turhuus koko kuussa oli kalenteri, joka maksoi noin 30€. Mulla on pieni addiktio kalentereihin, muistikirjoihin, ym. sälään, joten tota en vaan voinut vastustaa! :D Mutta muuten en kertakaikkiaan ostanut yhtään mitään pientä ja ihanaa, jota ei välttämättä tarvitse. Olin useaan kertaan kuukauden aikana kaupoilla ja katsoin esim. kavonaamioita, mutta sitten totesin vaan itselleni, että oikeestaan multa löytyy kotoota jo kaikki aineet, mitä DIY kasvonaamioon tarvitsee, ja sinne jäi purkki kaupan hyllylle. Samoin onnistuin vastustamaan kaikkia pieniä vaate- ja asusteostoksia :)

Se on muuten kumma juttu, miten tohon pihistelyyn jäi vähän niin kuin koukkuun! Yhtä hyvän (tai melkeen jopa paremman) tunteen sai siitä, että jätti sen 20 euron kynsilakan sinne hyllyyn kuin että olisi ostanut sen. Varsinkin kun jätti sen sinne hyllyyn neljä kertaa kuukauden aikana :D Itsekuri kunniaan.

Maaliskuuta ajatellen tarkensin budjetointiani siten, että otan siinä nyt huomioon (osana funny moneya) vähänkin kalliimmat pikkujutut, joita ennakoin tarvitsevani, kuten päivävoide 27€ ja puuteri 60€. Toivottavasti tämäkin hillitsee jatkossa turhuuksiin tuhlaamista.


sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Tammikuun törsyt

Tätä postausta kirjoittaessani tajusin, että mun budjetoinnissa on jotain aikalailla pielessä! :D Tammikuussa tuli nimittäin lunta tupaan niin että hirvittää, mutta silti budjetti on jollainlailla kasassa tälläkin hetkellä (no ehkä parisataa miinuksella..). Ehkä syynä on se, että budjettini on yltiövarovainen. Kaikki tulot on arvioitu alakanttiin ja menot yläkanttiin sekä pyöristetty lisäksi ylöspäin. 

Yhtenä syynä siihen, että budjetti heittää häränpyllyä on myös se, ettei se huomioi lainkaan maksussa olevia matkalaskuja, joita saattaa kuukaudessa olla noin 250-800 euroa. Otin Aktiasta jo kesällä PrePaid Visa-kortin, jota oli tarkoitus alkaa käyttämään nimenomaan matkakuluihin siten, että siirtäisin sinne jo kuukauden alussa etukäteen matkoihin tarvittavan summan. Tällä säästyisi siltä ainaiselta laskeskelulta, jota nyt joutuu harjottamaan aina kun katsoo tilin saldoa. Aktian PrePaid Visa on ilmanen ja toimii nettishoppailussa ja ulkomailla ihan kuin normaali Visa, mutta on siis prepaid, eikä sisällä luottoa lainkaan. Jostain syystä en kuitenkaan ole vielä oikein ottanut kyseistä PrePaidia käyttöön.

Tässä tammikuun törsyt:

- Mulberryn laukku: 1180€ My Precious... <3
- Auton huolto: 295€, pyöränlaakeri hajosi ja samalla päätettiin vaihtaa jarrupalat (mies maksoi tästä toiset 295€)
- Kissan lääkäri: 119€, pikkuräähkällä oli korvatulehdus :/
- Putkirulla ja eväsrasia: 31€
- 3000 palan palapeli: 31€
- Vaatteet: 20€

Yhteensä 1.676€


Lisäksi helmikuussa ei jäänytkään tavallista 550 euroa sijoitettavaksi. Tämä on nähdäkseni suurimmaksi osaksi auton ja kissan syytä :P Kiritään tätä kiinni sitten maaliskuussa :)



torstai 2. helmikuuta 2017

Kuukausikatsaus 1/2017

Tammikuussa sijoitusteni tuotto oli -0,23%. Vielä viime viikon lopulla tuotto oli kevyesti positiivinen, mutta sen jälkeen melkein kaikista Superrahastoista haithui jonkun verran. Liekö Trumpin tekosia, vai mistä tämä lasku johtui... 

Uusia sijoituksia tuli tehtyä noin 470 eurolla: superrahastoja, kahta ETF:ää joita salkustani jo löytyikin sekä lyhyen koron rahastoa. Nordnetin tilillä lepää tällä hetkellä vielä noin 130 euroa odottelemassa, että mihin ihmeeseen sen keksisi laittaa. Ehkä se jää odottamaan maaliskuun alkuun asti ja pääsee osaksi seuraavaa suoraa osakeostoani :) Kuka tietää, miten käy! :D

Tiedon osake, jota tietysti kaikkein suurimmalla mielenkiinnolla seurailen, on tammikuun lopussa plussan puolella reilu 5%. Hyvä hyvä.

Päätkseni sijoittaa ns. vararahastoni korkorahastoon on osottanutunut typeräksi päätökseksi ainakin pitkän koron rahaston osalta. Kyseisessä rahastossa on nyt kiinni 480 euroa ja tulos on melkein 18 euroa pakkasen puolella! Keljuttaa! Tätä kirjoittaessani nyt päätin, että otan kaiken pois tuosta rahastosta ja osan sijoitan Superrahastoihin ja osan jätän myös odottelemaan osakeostoa. Kyllä. Tämä on hyvä päätös :)







sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Ammatinvalinnasta

Nykyinen ammattini lakimiehenä ei ollut itselleni mikään itsestäänselvä valinta. En haaveillut tästä pienestä pitäen, perheessäni tai lähipiirissäni ei ole ollut lakimiehiä. Itseasiassa lähipiirissäni ei ole edes ollut akateemisen loppututkinnon suorittaneita ihmisiä - tässä lajissa olen perheeni ensimmäinen! :)

Lukioiässä haaveilin ihan tosissani lentäjän urasta ja vieläkin se tuntuisi siltä Ultimate Dream Jobilta. Hain pari kertaa lentäjäkoulutukseen, mutta lopulta hyväksyin elämän realiteetit ja totesin, ettei ole mitään järkeä odotella aina paria vuotta seuraavaa hakua ja sillä välin tehdä jotain hanttihommia. 22-vuotiaana olin opiskellut pari vuotta germaanista filologiaa (saksan kieltä) Helsingin yliopistossa, mutta jättänyt sen vähitellen kesken, koska se ei tuntunut oikealta. Tein Manpowerin kautta erilaisia toimistohommia eri asiakkaille ja eräänä päivänä heräsin ajatellen, että nyt tähän elämään on saatava joku roti. Istuin koneelle, surffailin muutamia tunteja ja päädyin kolmeen mahdolliseen tulevaisuuden uraan: 

1. Eläinlääkäri
2. Psykologi
3. Lakimies

Vaihtoehdot 1 ja 2 sulkeutuivat pois syistä, etten kestä nähdä verta ja alan itkeä jo kun näen telkkarissa jonkun eläinpelastusohjelman, jossa pikku kisu on loukkaantunut, sekä syystä että mitenkä hullu hullua hoitaisi?! Jäljelle jäi siis lakimies. Enkä tätä päätöstä ole katunut. Paitsi välillä kun ratkoo ihmisten riitoja, tulee ajatelleeksi, että onko ihan pakko ja voisinko vaan siirtyä Prisman kassalle... ;D No joo, tällä hetkellä olen yhtiölakimiehenä ja riitojen ratkaisu on onneksi todella vähäistä. 

Tämä kun on vähän niin kuin sijoitusblogi, niin ajattelin sitoa myös ammatinvalinnan jollain tavalla taloudellisiin näkökohtiin. Nyt seuraa ajatuksenjuoksua ja deeppiä itsetutkiskelua. Olen varmaan luonteeltani rahanahne, kuten yllä esitetyistä vaihtoehtoisista uramahdollisuuksistakin näkee. Lukuunottamatta lentäjän uraa, ei mikään ammatti ole kiehtonut minua siten, että olisin valinnut sen ammatin itsensä vuoksi. Niinpä päädyin valitsemaan ammatteja, joissa ainakin tienaa kunnolla, ja joihin kuitenkin uskoin itselläni olevan jonkinnäköiset mahdollisuudet päästä. En tiedä, johtuuko se tästä rahanahneudesta vaiko ehkä nätimmin ajateltuja kunnianhimosta, mutta koskaan en ole edes harkinnut kouluttautuvani ammattiin, johon ei vaadittaisi akateemista tutkintoa. Toisaalta, onhan niitä loistavia ja rahakkaita ammatteja myös vähemmän koulutetuilla aloilla, mutta itselleni yliopisto tuntui olevan ainoa oikea tie.

No, taloudellinen puoli on tätä nykyä ammatinvalinnan kautta kunnossa, mutta toistaalta huomasin onnekseni jo opiskeluaikana, että ala on itselleni täysin oikea. Rakastan järjestelmällisyyttä ja sitä, että on tietyt pelisäännöt. Toisaalta myös ehdoton, absoluuttinen ja objektiivinen oikeudenmukaisuus on itselleni tärkeää. 

Herättääkö tämä teissä millaisia ajatuksia? Onko itsekästä ja kamalaa näin avoimesti olla onnellinen siitä, että sattui valitsemaan omasta mielestään oikein, vaikka valinta perustui kovin pinnallisille lähtökohdille? Miten te päädyitte omiin ammatteihinne (linkatkaa kommentteihin, jos löytyy postauksia samasta aiheesta, kiitos :)?




lauantai 28. tammikuuta 2017

Sijoitusstrategiasta

Päädyin hankkimaan Sijoittaja.fi-palveluun käyttöoikeuden kuukaudeksi. Siellä oli jokin tarjous, että eurolla sai ensimmäisen kuukauden, niin päätin käyttää tilanteen hyväkseni. Eräs mielenkiintoinen artikkeli osui sivustolla silmääni - se käsitteli sijoitusstrategioita, joihin en itse ollutkaan aikaisemmin perehtynyt.

Ikuisena pessimistinä olen aika varma, että nyt eletään jo osakkeiden osalta nousumarkkinan viimehetkiä ja tästä suunta voi olla enää vain alaspäin. Tätä kauhuskenaariota silmälläpitäen päättelin itselleni parhaan sijoitusstrategian olevan laatuyhtiöihin sijoittaminen. Laatuyhtiöihin sijoittaminen on ollut laskumarkkinassa paras strategia ja se on ollut  myös Sijoittaja.fi-sivuston mukaan pitkässä juoksussa (15-25 vuoden tarkastelujaksolla) tuottoisin. 

Laatuyhtiöihin keskittyvässä strategiassa sijoitetaan yhtiöihin, joilla on vakaa tulos, korkea kannattavuus, sekä alhainen velkaantuneisuus. Omasta salkustani löytyvä Tieto putoaa hyvin tähän kategoriaan. Tarkoituksena on vielä ennen kevään osinkokautta ostaa jotain toista yhtiötä salkkuun. Vahvoina kandidaatteina tällä hetkellä ovat Nordea, Technopolis ja Kone. Onneksi tässä on vielä muutamia viikonloppuja tutkia kyseisiä yhtiöitä ja niiden taloustietoja. Ja lopulta valita arvalla mihin sitä rahansa pistää (tai ainakin siltä se tuntuu! :D)


Onko teillä jokin tietty sijoitusstrategia, jota noudatatte osakkeiden valinnassa, vai menettekö puhtaasti yhtiö edellä?


sunnuntai 22. tammikuuta 2017

No money - no funny?

Kuten olen useassa yhteydessä todennut, sijoittamisen alottaminen johtui pääasiassa siitä, että rahaa tuntui jäävän yli pakollisten (ja vähän vähemmän pakollistenkin) menojen jälkeen. Jotta en tuhlaisi tai hukkaisi rahoja, päätin sijoittaa ne. 

Kunninahimoinen suunnitelmani sijoittaa 550€ kuussa, on nyt johtanut tilanteeseen, että tämän summan jälkeen jää viivan alapuolelle aikalailla nolla. Eli normaalin n. 100-150€ funny moneyn lisäksi ei rahaa jää kuukausittain juurikaan ylimääräistä. Tästä päädyinkin sitten pohtimaan, että pitääkö elämän olla vain sijoittamista, ja missä määrin saa tuhlata ja nauttia elämästä! :D

Minä rakastan elämääni juuri tällaisena kuin se nyt on. Ymmärrän, että kaikilla tilanne ei ole sama, ja tässä vähän nyt sivutaankin sitä rahasta puhumiseen liittyvää tabua, mutta... Olen tässä hyvässä taloudellisessa tilanteessa, koska olen itse tehnyt töitä sen eteen. Käytin useamman vuoden elämästäni opiskeluun ja opintotuella kituuttamiseen. Tein toki myös töitä opintojen ohella omalla alallani, mikä puolestaan vaikutta siihen, että työllistyin täysipäiväisesti jo paria kuukautta ennen valmistumista. Opiskeluaikana olen elänyt ne ajat, jolloin kahden hengen ruokaostoksiin oli varattu 50 euroa/viikko ja aina piti valita se halvin merkki. Koin myös hetkiä, jolloin näin lehdessä aivan iiiiiihanat korvakorut, joiden hinta oli n. 7 euroa. Ne jäivät ostamatta, koska ei ollut varaa. 

No nyt sitä varaa on vaikka vähän kalliimpiinkin korviksiin :) Olen päättänyt nauttia elämästä, juuri nyt, kun sitä elän (no, milloinpa muulloinkaan?)! Toki nautin suunnattomasti siitä, että näen salkun arvon kasvavan ja sijoittamisesta onkin tullut vähän niin kuin harrastus. Toisaalta olemme mieheni kanssa tehneet yhdessä päätöksen alkaa säästämään yhteiseen lomamatkaan tämän vuoden lopulla (edellinen yhteinen rantaloma oli vuonna 2010...) ja alkaa käydä yhdessä syömässä ulkona kerran kuussa (tähän ei lasketa Mäkkärin autokaistaa, vaan nyt puhutaan date night -tyyppisistä dinnereistä). Sellaista elämästä nauttimista, jota me emme ole tietyistä syistä johtuen juurikaan tehneet. 

Mitä taas tulee muuhun tuhlailuun myönnän, että paheenani ovat merkkilaukut ja -huivit. Saattaa olla, että "Tammikuun törsyissä" näkyy 1200 euroa eräänä laukkuostoksena... :D Mietin kyseisen laukun ostamista yli puolitoistavuotta ja nyt urallani tapahtui sellainen positiivinen muutos, josta päätin palkita itseäni. Tämän jos minkä osaan! :D

Summa summarum: elämä on elämistä, eikä sijoittamista varten. Kuitenkin omalla kohdallani ne asiat, joihin haluan onnellisuuden nimissä törsätä, ovat sellaisia vähän isompia asioita, joilla on merkitys ja joiden eteen teen edelleen töitä. Olkoon se sitten vaikka lukemattomat ylityötunnit, jotka johtavat tiettyihin urasteppeihin, tai lomakassa, jota lähdemme yhdessä mieheni kanssa kuukausittain kartuttamaan. Vaikka olisi millä mällätä, haluaisin uskoa, että aivan sellaiseen päättömään ja merkityksettömään tuhlaamiseen en kuitenkaan sorru.