perjantai 3. elokuuta 2018

Minne katosi luksus?

Tänä vuonna olen ollut todella kiltisti. Hämmästyin suorastaan kun huomasin, että ollaan jo elokuussa ja en ole ostanut tänä vuonna yhtään mitään sellaista irtainta omaisuutta, jonka luokittelisin "luksukseksi". Lukseksena pidän tavaroita, joissa maksetaan muustakin kuin siitä että saa tiettyyn käyttötarkoitukseen tarkoitetun tavaran. Eli voisin ostaa tavaroiden kuljettamiseen tarkoitetun laukun 20 eurolla, mutta maksoin luksuslisää 1.080 euroa ja kuljetan tavaroitani nyt luksuslaukussa :D

Tänä vuonna en ole hankkinut yhtään uutta luksuslaukkua, -huivia, -kenkiä tai -autoa (auton kuulumisen tähän kategoriaan saa vapaasti kyseenalaistaa). Olen kyllä käynyt vähän hypistelemässä erästä huivia, mutta jätin sen ostamatta. Olen myös käynyt hypistelemässä erästä autoa (useampaankin otteeseen...), mutta jätin senkin ostamatta! :D

My Precious. Viimeisin luksus-hankintani on tammikuulta 2017!

Onko tilanne se, että luksustavaroiden ostaminen ei itselleni ole enää niin kiinnostavaa ja olen keksinyt rahoille parempaa käyttöä? Toivisin tietysti, että näin olisi ja että olisin päässyt yli uudenkarhean hartioille kiedotun Balmuirin huivin aiheuttaman mielihyvän yli. Valitettavasti kuitenkin syynä tämän vuotiseen kiltteyteen saattaa olla kiire ja laiskuus: pohdin ja tutkin kaikkia kalliimpia hankintojani huolella etukäteen ja kun vihdoin menen kaupoille tositarkoituksessa, pitää kaiken olla täydellistä. Itse tuotteen tietenkin, mutta myös oman tunnetilan sekä liikkeestä saamani palvelun. Jos joku näistä osa-alueista on vähänkin pielessä (esim. joudun odottamaan myyjää yli 2 minuuttia), kävelen kaupasta ulos tuohtuneena ja joudun aloittamaan koko aikaa ja energiaa vievän pohdiskelu- ja tutkiskeluprosesiin alusta. Siihen ei tänä vuonna ole oikein riittänyt mielenkiintoa, mistä tietenkin lompakkoni kiittää :)



2 kommenttia:

  1. Tuo täydellisyyden vaatiminen itse asiassa varmaan onkin hyvä strategia juuri luksusostoksille. Oma ajattelutapani luksuksen suhteen on se, että sitä pitää olla elämässä – mutta vain harvakseltaan ja vain, jos siihen on varaa (tai sellaista, johon on varaa). Kun se harvinainen luksus sitten on tarkkaan harkittua ja siihen liittyvä osto- tai kulutustapahtuma hyvin toteutettu, saa siitä kaiken irti. Se on arvon maksimointia :-) Sitten toinen asia on ns. arjen luksus eli pienet asiat, jotka tekevät arjesta hiukan kauniimpaa ja kivempaa. Sen suhteen puolestaan käytän mittatikkunani sitä, miten usein toistuvasta tai itselleni tärkeästä asiasta on kyse. Esimerkiksi juon kahvia paljon ja nautin siitä, että voin juoda sen kupista, joka ilahduttaa minua (vaikka onkin hiukan kalliimpi) sen sijaan, että joisin sen vaikkapa jostakin ilmaisesta mutta rumasta ja kömpelöstä mainosmukista. On mielestäni täysin henkilökohtaista, mikä kenellekin on panostamisen arvoista luksusta ja missä kannattaa säästää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arjen luksus on kyllä myöskin asiana tärkeä, ja voi tarkoittaa juurikin tuollaisia pikkujuttuja kuten mainitsemasi kahvimuki :)

      Poista